On arvioitu, että Suomeen rakennettiin sotien jälkeen ainakin 200 000 rintamamiestaloa. Näistä sympaattisista puurakenteisista, harjakattoisista omakotitaloista moni on yhä pystyssä ja asuinkäytössä. Monille oma rintamamiestalo on jopa asumishaaveiden täyttymys.
Rintamamiestalot on rakennettu aikana, jolloin nykyiset energiatehokkuusvaatimukset olivat tuntematon käsite. Tuolloin talot lämmitettiin polttamalla puuta uuneissa ja puuhelloissa. Sittemmin asumisen standardit ovat muuttuneet ja lämmitys on monissa taloissa toteutettu muilla keinoin, vaikka alkuperäisiäkin ratkaisuja on vielä käytössä.
Rintamamiestalot ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä ja on hienoa, että ne ovat asunnonostajien keskuudessa yhä arvossaan. Moni nuoripari ja perhe haaveilee tänäkin päivänä kodikkaasta ”mummonmökistä”. Samaan aikaan ilmastokysymykset koetaan yhä tärkeämpinä, ja asumisessa pyritään energiatehokkuuteen. Suomen oloissa ympäri vuoden asuttavan vanhan rakennuksen lämmittäminen on myös kustannuskysymys.
Vanhankin rakennuksen energiatehokkuutta voi onneksi merkittävästi parantaa korjausrakentamisen keinoin. Lisäämällä lämmöneristeitä rakenteisiin ja vaihtamalla ikkunat monikerroksisiksi saadaan jo aikaan merkittävä muutos, jota kiittää niin ilmasto kuin kukkaro.
Lämmöneristeitä lisättäessä on kuitenkin tärkeä ottaa huomioon mahdollisesti lisääntyvä tarve ilmanvaihdossa, jotta kosteusongelmilta vältytään. Eristystyö onkin aina viisainta jättää hoidettavaksi ammattilaisille, jotka ymmärtävät, kuinka talon kokonaisuus on suunniteltu. Puurakenteiseen taloon on tärkeää valita paloturvallinen ja energiatehokas eriste. Nopeasti kuivuva mineraalivilla on helppo asentaa, eikä sen kanssa tarvitse murehtia myöskään homehtumisesta. Eristemateriaalina mineraalivilla on tehokas lämmöneristäjä, jonka avulla vanhan puutalon lämmityskulut pysyvät kurissa.
Petri Viljanen, Paroc