Rakennusten energiatehokkuuden merkityksestä ilmastotavoitteille vallitsee laaja yksimielisyys, mutta aihetta käsittelevä julkinen keskustelu keskittyy usein uudisrakentamiseen siinä missä korjausrakentamisen mahdollisuudet jäävät vähemmälle huomiolle. Kuitenkin suurin potentiaali muutokseen piilee juuri vanhemmissa rakennuksissa.

Tosiasia on, että Suomen rakennuskanta uudistuu hyvin hitaasti: uudisrakentamisen vuosittainen volyymi vastaa vain noin yhtä prosenttia olemassa olevasta rakennuskannasta. Näin ollen vuonna 2050 noin 70 % koko rakennuskannasta muodostuu rakennuksista, jotka ovat olemassa jo nyt. Jos ja kun asumisesta koituvia päästöjä halutaan tulevina vuosina merkittävästi leikata, tulee huomio kiinnittää näihin rakennuksiin ja niiden energiatehokkuuteen.

Puutteellisesta eristämisestä johtuvat lämpövuodot lisäävät asuntojen energiankulutusta ja tuntuvat myös asukkaan kukkarossa korkeampina lämmityskustannuksina. Ongelmat ovat kuitenkin korjattavissa. Käytännössä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen lähtee rakennuksen ulkovaipasta, joka pitää sisällään alapohjan, ulkoseinät, yläpohjan, ovet ja ikkunat. Vaipan tulee olla hyvin eristetty ja tiivis, jotta vältetään tarpeeton lämmönhukka.

Mineraalivillatuotteet kattavat kaikki rakennusten eristämisen sovellukset. Ne ovat lämpö- ja kosteusteknisesti toimivia, ja niiden erityisenä etuna on hyvä asennettavuus: ne ovat joustavia ja siksi niiden asennus onnistuu ilman, että rakenteeseen syntyy lämpövuodot mahdollistavia rakoja.

Uudisrakentamisen investoinnit energiatehokkuuteen ovat yleensä varsin kannattavia ja siksi niitä tehdään kiitettävästi, mutta korjausrakentamisen osalta näin ei aina välttämättä ole. Investointien tuottovaatimus tulisi kuitenkin asettaa realistiseksi, sillä korjaamisen edut tulevat esiin pitemmällä aikavälillä: suuri osa olemassa olevaan rakennuskantaan tehtävistä toimenpiteistä vaikuttaa ainakin 40–50 vuotta ennen kuin rakennus vaatii uudelleen korjaamista. Mineraalivillaeristeet eivät asennuksen jälkeen vaadi huoltoa ja ne kestävät koko rakennuksen iän.

Kansallisten ilmastotavoitteiden ohella on myös muita yhteiskunnallisia näkökulmia, jotka puoltavat vahvasti korjausrakentamisen lisäämistä. Yhtenä tärkeimmistä ja ajankohtaisimmista mainittakoon uusien työpaikkojen syntyminen. Korjausrakentaminen kehittää myös teollisuuden sekä palvelusektorin osaamista ja luo vientimahdollisuuksia uudelle teknologialle. Lisäksi korjaamalla voidaan nostaa asuinalueiden statusta.

Väheksyä ei pidä myöskään yksilön näkökulmaa. Korjaaminen on tehokas keino parantaa asumisen laatua. Asumisen mukavuus, edulliset lämmityskustannukset ja terveellinen sisäilma ovat asioita, jotka ovat tärkeitä kaikille asumismuotoon katsomatta.

Johanna Harila
Paroc rakennuseristeiden markkinointijohtaja