Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (HS 28.5.) käsiteltiin rakennusten sisäilmaongelmia ja niihin liittyviä terveysriskejä, joista on jo vuosien ajan käyty vilkasta keskustelua. Kirjoituksessa mainittiin ongelmallisimpina kohteina 1960–1980-lukujen julkiset rakennukset, joissa on paljon riskirakenteita. ”Syyllisiksi on jo todettu mineraalivillat ja muovikalvot, vuotavat tasakatot ja betonilaattojen huono eristys.”
Yleistävät johtopäätökset eristeenä käytetystä materiaalista antavat kokonaisuudesta väärän kuvan.
Mineraalivilla on turvallinen ja tehokas eriste, jolla on sisäilman kannalta useita erinomaisia ominaisuuksia: se ei homehdu, se läpäisee hyvin ilmaa ja kastuessaan se kuivuu nopeasti. Kuten kaikkien eristeiden kohdalla olennaista on se, että asentaminen tapahtuu ammattitaitoisesti ja materiaalin ominaisuudet ymmärtäen.
Ongelmia syntyy silloin, kun mistä tahansa materiaalista tehtyjen rakenteiden toteutus, huolto ja kunnossapito eivät vastaa suunniteltua.
Tämän vuoksi katseet onkin syytä kohdistaa rakentamisen kokonaisuuteen ja käydä avointa ja rehellistä keskustelua rakentamisen laadusta ja käytännöistä.
Sisäilmaongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäiseminen on koko rakennusalan yhteinen velvollisuus.
Gunnar Forsman
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 6.6.2019.