Ympäristöministeriö julkaisi virkamiesnäkemyksen siitä, mitä sen hallinnonalalla tulisi seuraavalla vaalikaudella tehdä. Rakentaminen ja siten myös eristäminen on vahvasti läsnä näkemyksessä. Julkaisua lukiessa tuli hieman mukailtuna mieleen vanhan kansan sanonta, jonka mukaan vanha konsti saattaa joskus olla parempi kuin pussillinen uusia. Katsotaanpa tarkemmin esitystä.
Otsikon ”Suomi on hiilineutraali” alla virkamiehet linjaavat, että rakentamisen ilmastovaikutuksia vähennetään keinoina rakentamisen ohjaukseen liittyvän koko elinkaaren päästölaskennan luominen sekä rakentamiselle asetetut raja-arvot. Edelleen tulisi näkemyksen mukaan rakennetun ympäristön energia- ja ilmastovaikutusten seurantajärjestelmää kehittää. Tarjolla on siis uusia rakenteita, sääntöjä ja järjestelmiä.
Kaupunkiseutujen kehittämistä ja asumista koskien puolestaan esitetään, että valtio tukisi ja osoittaisi voimavaroja kuntien ja maakuntien vähähiilisyys-, resurssiviisaus- ja kiertotalouskokeiluihin ja verkostoihin. Tässä näkemyksessä kiehtoo sekä vahva usko valtion visionäärisyyteen ohi tuotekehityksen poimia menestysratkaisut että ajassamme yleinen tarve alleviivata kokeiluja. Kokeilukulttuuri kun ei itse asiassa ole lainkaan uusi asia. Esimerkiksi mineraalivillaeristeiden kehityksessä se on ollut elinehto: vuosikymmenten tuotekehityksen myötä nykytuotteissa on koeteltua kestävyyttä ja opittuja ominaisuuksia.
Julkiset hankinnat ovat volyymiltään aina kiehtova kohde, peräti 35 miljardia euroa. Ne halutaan näkemyksessä valjastaa kiertotalous- ja ilmastotavoitteita tukeviksi laatimalla asiasta strategia. Ministeriö haluaa myös varata resursseja kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskuksen toimintaan. Kiertotaloutta halutaan lisäksi helpottaa tehostamalla yhdyskunta- ja pakkausjätteiden kierrättämistä ja tehdään erilliskeräys nykyistä helpommaksi. Jälleen summaten: strategialla ja julkisella rahoituksella parannetaan maailmaa. Ehdottomana plussana on samalla todettava, että rakentamisen materiaalisivuvirtojen nykyistä parempi hyödyntäminen on erinomainen tavoite.
Vedetään sitten vähän yhteen. Kun virkamiesnäkemyksen rakentamiseen liittyvän ”pussillisen uusia keinoja” hieman karrikoiden tiivistää, niin ympäristöministeriön virkamiehet haluavat suojella ilmastoa ja ympäristöä lisäämällä perinteisiä ministeriöiden työkaluja eli järjestelmiä, sääntöjä ja rakenteita, julkista rahaa sekä strategiapapereita.
Markkinoiden, kilpailun sekä hyväksi koettujen ja pitkän historian omaavien ratkaisujen sivuttaminen on merkille pantavaa. Onkin tarpeen muistuttaa esimerkiksi mineraalivillaeristeiden erinomaisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen soveltuvista ominaisuuksista: ne säästävät energiaa, eivät vaadi huoltoa ja kestävät vaivatta koko rakennuksen iän. Pitkään käytössä olleiden materiaalien ominaisuudet myös tunnetaan erittäin hyvin.
Voidaankin todeta, että vanhassa on vara parempi myös, kun katsotaan eteenpäin. Kiertotalouden isoja kysymyksiä on nimenomaan rakentamisen materiaalisivuvirtojen hyödyntäminen. Mineraalivilla on tähänkin käypä esimerkki: puhtaista luonnon raaka-aineista valmistettuna se on täysin kierrätettävissä. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, jos nykyinen toimii hyvin. Eikä pussillinen uusia keinoja missään nimessä tee hyvästä vanhasta konstista tarpeetonta, vaan päinvastoin. Tarvitaan molemmat. Rakentamisessa ja eristämisessäkin trendien perässä juoksemisen sijaan on viisasta ja pitkäjänteistä tukeutua todistetusti toimivaan. Mineraalivilla kun todella on ympäristön ystävä.
Johanna Harila
Paroc Group